perjantai 6. joulukuuta 2013

#6 Kuka mä oon?

Mä en oo varmaan koskaan tarkemmin kuvaillu luonnettani ja ajatuksiani. Joten tässä se tulee:
Oon aina positiivinen, paitsi jos on kamala nälkä... Sillon mua alkaa ärsyttämään kaikki. Muuten mua ei ärsytä hirveesti, ellei joku tule ja pilaa päivää, sitä ei tapahdu lähes koskaan. Suuttumaan mut saa vain jollain todella henkilökohtaisella tai ärsyttämällä. Välillä jonkun toisen ihmisen käytös saattaa ottaa päähän mm.huomionhakeminen, oikeasti mikään ei oo ärsyttävämpää.

Positiivisuus vaikuttaa muhun niin etten itke lähes koskaan, sillointällöin saatan alkaa itkemään jos mua ei uskota. Mikä on sinänsä kumma koska en osaa valehdella. Se jää aina yritykseksi koska alan nauramaan tai mun ilmeestä näkee etten puhu totta. Toisaalta se voi olla ihan hyvä ominaisuus, ei tule valehdeltua.
 
Olen myös hirveän ujo, uusissa tilanteissa oon aika hiljainen ja rauhallinen, mutta auta armias kun tutustun. Mulla tarvittaessa riittää juttua ja varsinkin paljon häröä vitsiä on vaikka kuinka paljon. Välillä saatan jopa ihan villiintyä ja ujoutta en ole nähnytkään. Hoitamisen ja tutoroimisen seurauksena en kammoa enään uusia ihmisiä niin paljoa ja pystyn pitämään pientä small talkia yllä. Oon ylittäny itseni ja oon ylpee siitä. Ujoudessa on myös huonoja puolia, vihaan viitata koulussa ja oon huono ehdottamaan mitään hullua. Voihan se johtua siitä että oon rauhallinen luonne.


Luonteeseeni kuuluu myös auttamaton ystävällisyys, en osaa olla ilkeä ja olen kaikkien kaveri. Kaveri olen kaikille (ainakin melkein) mutta multa löytyy myös paljon läheisiä ystäviä. Tallin ansiosta oon tutustunu upeisiin ihmisiin ja mun harmiks en tapaa joitakin enään ollenkaan, sen takia ettei sopivaa päivää "ryhmätapaamiselle" löydy. Luultavasti edes joku vanha maanantailainen lukee tän, ja haluun vaan kertoa että ikävä on kova. Kuitenkin siis muhun on helppo tutustua alkukankeuden jälkeen.

Vastakohtana kaikkien kaveruudelle viihdyn hyvin yksin. Osaan vihdyttää itseeni ja nautin yksinolosta kuin nukkumisesta. Rauhalliset hetket kotona vaikka tietokoneella vietettynä on ihania. Oon aina vähän ihmetellyt miten jotkut ei kestä olla yksin, mä tarviin sitä ollakseni positiivinen ja nauttivani ihmisten seurasta. Mä ehdin ajatella paljon ja miettiä maailman menoa.

Luotettava on sana jonka haluan pysyvän muhun liitettynä. Pidän lupaukset, siksi en lupaa mitään varmasti ja kun lupaan se tapahtuu niin. Joskus se etten lupaa mitään johtuu siitä että oon hemmetin laiska. Oikeesti. Teen koulutehtävät edellisenä iltana vaikka aikaa on ollut se 2kk. Mun pitää vaan piiskata itteni tekemään ne ajoissa, yritän parhaani päästä eroon tästä huonosta tavasta.

Ihmisenä olen tosi avoin ja mulla ei ole salaisuuksia. Toisin sanoen oon vähän outo ja aika erikoinen persoona. Osaan myös käyttäytyä kunnolla kun aihetta on, siksi ihmiset jotka eivät hallitse käyttäytymisen taitoa ovat hirveän häiritseviä. Loppujen lopuks ystävystyn aina kaikkein oudoinpiin ihmisiin.

//Ida

12 kommenttia:

  1. Tää oli kiva lukee :) nyt ku mietin meissä on oikeesti vielä enemmän samaa ku mitä tulee ajatelleeks :D

    VastaaPoista
  2. Kiva valottava postaus susta! Vaikutat mielenkiintoiselta ja hyvältä tyypiltä! 8)

    VastaaPoista
  3. Tää oli tosi kiva postaus!! Teksti oli hyvin kirjoitettu ja selkeä. Sekä kuvat oli ihania, kun oot niin kaunis (:

    VastaaPoista
  4. Ida oot super tutui nois kaikis kuvis! Plus kiva tää postaus ja kivaa tekstiä, oli oikein kiva lukee tätä!

    VastaaPoista