Pieni ja pyöreä

6.4 Maanantaina päästiin viimeiselle tunnille Inan ja Ninan kanssa. Ratsuvaihtoehtoina Hemuli, Marketta ja Aida. Nina suostui iki-ihanaan Markettaan ja näinollen sain minä ratsuksi Aidan. Kyseinen poni on mulle aikalailla uusi tuttavuus ja en ole varmaan edes laittanut ponia kuntoon. En arvannutkaan että kyseessä olisi jotenkin niin mun tyylinen poni. Kunhan loppuakohden löysin hieman ponin nappuloita oli varsinainen ilo ratsastaa sillä. Askeleet ponilla on ihan liian mukavat, keventäminenkin kävi urheilusta. Aida on varsinainen kiemura, omat ulkoavut kyllä pissivät sen verran että aluksi poni pääsi luikertelaan. Loppuakohden sain ulkoavut kuntoon ja poni antoi pätkittäin periksi ja oli todella miellyttävä.

Kuvia kyseiseltä tunnilta ei ole, kukaan ei hirveän vapaaehtoisesti jää kuvaamaan kymmeneen. Eikä se haitannut koska seuraavanakin päivänä pääsin kyseisen ponimuksen kyytiin.

7.4 Tiistaina listassa Aidan kohdalla luki ylläriylläri mun nimi. Selvisi ettei hypätäkkään tälläkertaa vaan mennään sileällä, opettaja oli nimittäin sairastunut.

Alkuverkattiin ympyröitä ja pysähdyksiä käyttäen. Aida pysähtyi todella pienistä avuista ja seisoi maltillisesti. Volteilla Aida meinasi karata ulkolapa edellä jos en muistanut ulkoapuja. Tänään kuitenkin muistin jo paremmin ja osasin käyttää edellisen päivän tuntia hyödyksi. Aida taipui kuitenkin hyvin pienistä liirailuista huolimatta. Oma istunta meinasi mennä ihan notkoseläksi, ihan outoa koska koskaan ennen se ei ole ollut ongelmana. Pyöristämällä alaselkää kuitenkin häädettiin pieni notkoselkämörkö. Mentiin pitkät sivut kevyttäravia ja tälläkertaa Aidan ravi oli varsin mukava keventää. 

Jäätiin pääty-ympyröille pyörimään. Kevennettiin hetki ennen kuin siirryttiin käyntiin. Oman istunnan ongelmana oli käset jotka on aivan liian kiva painaa alas. En edes tiedä aina mitä mun ulkokäsi tekee. Siirrettiin käyntiin ja alettiin tehdä laukannostoja. Silloin kun Aida malttoi keskittyä ja mun avut olivat selkeät nousi hyvä myötälaukka. Muutaman kerran piti raipalla muistuttaa että menbään eteenpäin eikä jäädä vain paikalleen pyörimään. Alaspäinsiirtymiset olivat ihan ok, oma istunta vain heitti välillä ja teki jotain ihan omaa.  Lopuksi laukattiin pidempi aika ja Aida laukkasi tosi kivasti. Laukan jälkeen ravattiin hetki ja ei saanut jäädä liikaa kiinni vaan ravin piti sujua. Itse olin aluksi hieman liikaa kiinni, kunhan vain rentouduin ja päästin ohjia pari senttiä alkoi ravi olemaan varsin hyvää.

Vaihdetriin suuntaa ja toistettiin samat. Laukat tähän suuntaan nousi myös hyvin, tosin muutama enemmän tuli vääriä laukkoja. Kun piti nostaa laukka pidempää pätkää varten oli minulla että Aidalla keskittyminen jossain aivan muualla. Lopulta saatiin oikea laukka ja tuli varsin hyvää laukkaa.

Jatkettiin ravia hetki. Tässä vaiheessa Aida antoi periksi pidempiä pätkiä jo. Oli tosi hyvä fiilis kun poni antoi periksi ja en tehnyt selässä _mitään_. Tälläisiä pätkiä tuli muutama ja ei nekään kestäneet kauaa, mutta mageelta se tuntui. Ehkä tälläistä tunnetta haetaan sitten. Aida oli pehmeä ja liikkui mielellään eteen, vaikka ponin askeleet on aikalailla mitäänsanomattomat. Omat kädetkin saivat erutyishuomiota kun yritin olla tekemättä niillä mitään. Okei tein mä niillä vähän jotain melkein jatkuvasti mutta lähinnä liikuttelin sormia että Aida kokisi käden olevan miellyttävä. Ulkokättäkin yritin parhaani kantaa. Se tuppaa suoristumaan kun pidän ulkoohjasta kiinni.

Käveltiin hetki vapain ohjin ja opettaja selitti seuraavan tehtävän. Tehtiin jokaiseen kulmaan voltti. Pitkät sivut tehtiin väistöä. Kerättiin ohjat ja aloitettiin. Aida taipui ja asettui volteilla hyvin. Ulkoavut oli edelleen kovassa käytössä ja liirailu vähentyi huomattavasti alun volteista. Väistöt oli aika loivia ja een saanut apuja hirveästi läpi. Mahdollista voi olla että väistöt on Aidalle vaikeita ja kuitenkin toinen kerta kun kyseisellä ponilla päästelen menemään.  Varmasti ajan myötä Aidakin paranee väistöissä ja minä saan avut läpi. Muutamat tosi hyvät patkät tosin saatiin. Voltteja tehtiin ravissakin ja Aida oli jälleen tosi hyvä.

Samaa tehtävää tehtiin myös toiseen suuntaan. Väistöt olivat vielähankalempia eikä Aida meinannut ymmärtäämun apuja. Viimeisessä väistössä oli kuitenkin pari tosi hyvää väistöaskelta. Voltit oli hyviä ja poni ei liiraillut melkein lainkaan. Pätkittäin se antoi taaskin periksi ja oli kokonaisuudessaan todella kevyt edestä. Ravikin sujui paljon paremmin kuin alkutunnista.

Loppuravit olivat tosi nopeat kun aika meinasi loppua kesken. Pari kierrosta keventäen. Aida oli hieman tahmea ja jännittyi ja karkasi vähän apujen välistä mutta lopuksi taas rentoutui.siirrettiin käyntiin ja heti kun Aida antoi periksi taputin ja annoin pitkät ohjat. Poni oli jälleen kiva. Toivottavasti saisin mennä sillä nämä sileän tunnit tässä keväällä. ❤

Saa nähdä miten saan nämä tulevat postaukset kirjoiteltua. Alkaa koulussa ihan viimeisiä kuukausia viedä ja en tiedä mistä revin aikaa kaikelle. Noh katsotaan että karkaan koulujuttuja pakoon koneelle. En epäile yhtään etteikö kyseinen asia tapahdu. Mitäs teille lukijoille näin keväänkorvilla kuuluu?