sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

"Hurjat" estekisat 30.6

Päätin ilmottautua vielä ennen kauden loppumista viikkiin estekisoihin. Muuten en olisi mennyt mutta koska leirillä en saanut c-merkin esteitä suoritettua sattuneiden syiden takia, päätin sitten suorittaa sen kisoissa. Radoista oltiin otettu se missä on vähemmän hyppyjä ja enemmän kaikkea teknistä. Toiveina mulla oli Nasse, Spirit ja kai Ruuti. Nassen sain onneksi.

Verkattiin käynnissä, ravissa ja laukassa melko itsenäisesti 20min. Nasse oli ehkä hieman hidas pohkeelle ajoittain, mutta kuitenkin varsin toimiva. Otettiin muutama verkkahyppy ristikolle ja pystylle. Hypyt meni ihan ok, pikkasen hakemista oli, kun en ollut aikoihin hypännyt Nassella kunnolla.


Rata itsessään meni ihan ok, laukkoja en tosin meinannut tuntea ja nähdä ollenkaan eli vaihtelin turvallisuussyistä. Nasse toimi kuitenkin kivasti jälleen. Hypyt onnistui ihan ok, vaikka ilmeisesti kommenttilapun perusteella hieman hyppäsin ennen hevosta laukkahypyissä, hups. Ravissa tuntui että Nasse oli turhan rauhallinen, mutta videolla tempo omaan silmään näytti ihan ok'lle.

Pöytäkirjassa luki;

Istunta esteiden välissä:
+ Hyvä ohjaspituus
- Ylävartalo rauhallisemmaksi

Istunta esteillä:
+ Ravihypyissä hyvä
- Varo ettet hyppää ennen hevosta laukkahypyissä

Oikeiden teiden seuraaminen:
+ Hyvät tiet
- Vielä paremiin sisäpohje ympyröillä

Myötääminen hypyissä:
+ Et häiritse hevosta

Sopiva rytmi ja tempo:
+ Sopiva laukka
- Vähän hätäinen(?) ravi





perjantai 24. heinäkuuta 2015

UFO


Terve taas pitkästä aikaa! Päätin tulla kertomaan teille tuutorleirin viimeisestä tunnista 27.6 , jonne ehdittiin Netan kanssa. Tuutorleiri järjestettiinkin samalla viikolla meidän leirin kanssa (josta tulossa postausta kunhan saan videon tehtyä) joten ei päästy kuin lauantain leikkitunnille. 

Sain tunnille Nassen ja olin keksinyt loistavan pukuidean, avaruusolio ja Nasse sai olla mun Ufo-alus. Alkukäyntien jälkeen verkkailtiin ravissa ja laukassa. Nasse alkoi viimeisten nostojen aikana hieman kerätä kierroksia ja pelkäsin joutuvani tantereeseen. Selvittiin tästä ja aloitettiin viesti. Rata oli simppeli, pujittelu, este ja kujassa seis 5 sekunnin ajaksi. Taidettiin voittaa Inan kanssa melkein joka kerta. Pieniä muutoksia rataan tehtiin, mutta ei erkityksellisiä. Saatiin hypätä ilman käsiä ja hyppäsinkin ilman toista kättä. Lopuksi hypättiin pelkkä este hieman isompana ja silloin hyppäsin ilman kumpaakin kättä. Lopuksi ravailtiin ja käppäiltiin, sekä otettiin yhteiskuvia.




Tuutorleiristä videota on tulossa kunhan saan viimeiset materiaalit kasaan!

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Akne ja siitä selviytyminen

Akne, tuo monien teinien ja myöskin aikuisten riesa. Monet tietämättömät luulevat että se johtuu mahdollisesti huonosti pestyistä kasvoista tai ruokavaliosta tai vaikka suklaan syömisestä. Kyseiset seikat toki saattavat vaikuttaa tai sitten ei. Monia asioita olen kokeillut ja vasta viimeinen on toiminut. Lähes viisi vuotta kärsin aknesta ja ajoittain finnit olivat todella kipeitä. Jokainen aknen omistanut tai omistava kyllä tietää miten se vaikuttaa henkisesti ja fyysisesti. Onneksi en ole antanut sen häiritä elämääni vaan olen onnistunut nauttimaan elämästä vaikka iho ei olekkaan aina ollut kunnossa. Tämän kokemuksen ansiosta osaan ymmärtää jokaikistä joka taistelee ongelman kanssa.

2010 syksy 11v. (5lk.)
Mutta palataan siihen mistä kaikki lähti, eli viidennen luokan syksyyn. Pikkuhiljaa ihooni alkoi ilmestyä kaikenlaista epäpuhtautta ja finnejä. Suurin osa tuli otsaani, joten keksin ratkaisun; otsatukka. En nyt tiedä vaikuttiko se mitenkään ihooni, mutta muistan ana kuinka kaikki kaverit naljailivat kuinka haudutan finnejäni, pidin kuitenkin itse otsatukasta ja tunteesta jolloin kukaan ei tiennyt mitä siellä alla oli. Sain erilaisia voiteita kouluterveydenhoitajalta, mutta eivät ne hirveästi mihinkään auttaneet. Kuudennella kasvatin kyseisen otsatukan pois ja naama oli ihan ok ainakin ajoittain. 

2012 kevät 12v. (6.lk)
2012 kesän jälkeen homma levisi käsiin, siirryin seiskalle ja naama alkoi kukkia kuin kaunis kesäinen kukkapelto. Olin aika niukka meikinkäyttäjä, ihan vain koska en oikein osannut käyttää. Puuteria ja peitevoidetta, sekä ripsaria ja kulmat kun opin käyttämään kulmakynää. Aika rajoittunutta meikki oli ja en hirveästi edes saanut mitään peittoon. Olin kuitenkin sinut kasvojeni kanssa ja toivoin parempaa huomista.

2012 kesä
2012 syksy (7.lk)
2012 syksy (7.lk)

2012 talvi (7.lk)
2013 kevät naama oli pahemmassa kunnossa kuin koskaan ja joskus lähes näpytön, eli aikamoista vuoristorataa mentiin. Kesää kun lähestyttiin myös yllättäen finnitkin rauhoittuivat ja ei paljoa niisä tarvinnut murehtia. Sitten taas talven lähestyessä räjähti naama, vuoristorataa mentiin eikä koskaan tiennyt mitenpäin piti odottaa seuraavaa viikkoa. Meikkiä käytin enemmän ja sain jotenkin hillittyä näppyjen näkymistä, tosin eivät ne olleen läpinäkyviä vaikka kuinka yritin.

2013 alkutalvi (7.lk)

2013 (7.lk)

2013 (7.lk)

2013 (7.lk)

2013 (7.lk)

2013 (7.lk)

2013 (7.lk)

2013 (8.lk)

2013 (8.lk)
2013 (8.lk)

2013 talvi (8.lk)

2014 jatkui sama vuoristorata kuin ennenkin, tosin hieman lievemmässä muodossa. Kevät ja kesä meni rauhallisissa merkeissä, mutta syksyllä naama jälleen räjähti. Tälläkertaa iholle ei tullut pelkästään paljon finnejä vaan myös ihonalaisia (paise)finnejä. Ei siinä olisi ollut mitään hirveää, jos kyseiset ihonalaiset eivät olisi olleet kipeitä, ne kipuilivat paljon ja kasvot olivat todella herkät kosketukselle.

2014 kevättalvi (8.lk)

2014 kesä (8.lk)

2014 kevät (8.lk)

2014 kevät (8.lk)
2014 kesä
Aloitin roaccutan kuurini lokakuun puolessa välissä ja se kesti aina huhtikuun loppuun. Kesto oli n. puolivuotta, mutta pienten taukojen takia aika piteni huomattavasti. Söin aina jokatoinen päivä yhden ja jokatoinen päivä kaksi pilleriä. Kyseinen lääke on Isotretinoiinia ja on a-vitamiini johdannainen. Vaikka oma akneni ei ollutkaan kaikista pahimmasta päästä sain kuurin. Kuuri oli pitkä ja väsyttävä ja sivuoireita satoi kuin sieniä sateella..
  • Hyvin nopeasti aloittamisen jälkeen kuivuivat silmät, huulet ja nenän limakalvot.
  • Muutaman viikon päästä myös tuli lihassärkyjä, erityisesti selkään sattui usein ja paljon, onneksi pikkuhiljaa kipu laantui tai sitten turruin sille täysin.
  • Ihokin alkoi kuivua ja kämmenselkiini tuli ihottumaa joka levisi kokonaan käsiin asti.
  • Sairastelin koko talven/kuurin aikana enemmän kuin normaalisti, tiedä sitten oliko lääkkeen syytä vaiko jonkin aivan muun.
  • Join vahingossa yhtenä päivänä kaksi kuppia kahvia muutaman tunnin sisällä ja minua huimasi ja oksetti + päätä särki niin että olin varma että kuolen siihen paikkaan.
  • Huimausajanjakso joka loppui kun pidin hetken taukoa pillereistä.
  • Hikoilu lisääntyi huomattavasti.
  • Sydämentykytykset. Oi näitä rakastin äärettömästi, jouduin usein juoksemaan metroon (koska lähdin liian myöhään kotoa) ja metroon päästessäni olin äärettömän hengästynyt ja tunsin sydämenlyöntini. Juostava matka ei ollut hirveän pitkä ja en ollut aikaisemmin hengästynyt läheskään niin pahasti. Kerran kyseisen aamuspurtin jälkeen tunsin sydämeni muljahtelevan.
    • Sydämetykytykset tai lähinnä lyöntien tunteminen on jatkunut edelleen vaikka lääke on loppunut, hengästyn edelleen todella helposti vaikka olen melko aktiivisesti liikkunut.
  • Päänsärkyä.
  • Akne myöskin paheni hetkellisesti ja oli entistä kipeämpi.
talvi 2014 roaccutanin aikana

talvi 2014 roan aikana
Kun viimeinen pilleriliuska lähti käyntiin oli fiilikset aika epätodelliset, eikä sitten tarvinnutkaan muistaa aina pillereitä. Iho alkoi parantumaan ja vaikka ajoittain muutama finni tulikin oli se pieni paha. Arpia on hieman vielä, mutta veikkaan että niistäkin pääsen eroon. Helppoa ei ollut missään vaiheessa mutta lopputulos on kyllä kaiken tuskan arvoinen.

kesäkuu 2015
Saitte nyt aikalailla pällistellä mun naamaa ja mun elämään kauan vaikuttanutta tekijää. Mä toivon ettei akne koskaan palaa ja ettei mun tarvitse uudestaan syödä kyseistä kuuria, en vaan kestä olla syömättä maksalaatikkoa puoleen vuoteen. Makssa on todella paljon a-vitamiinia ja olisin voinut saada a-vitamiinimyrkytyksen. Halpaakaan ei tämä lysti ollut, joten ihan kukkaronkin puolesta toivon.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Hevonen on enkeli ilman siipiä

Kesäloman alkaessa mulla oli aikaa ja tallikaverit varasivat mut kuvaamaan maastoestekurssiaan. Kuvailen muiden ratsastuksia ehtiessäni niin paljon kuin vain kykenen, tykkään äärettömästi hommasta ja haluan kehittyä kameran takana. Tosin kyseisiä kuvia en koskaan julkaise blogissa, joten vaikka tekisinkin paljon, todistettavasti harva kuvausreissu päätyy blogiin asti. Edellämainitulla maastoestekurssilla ehdin kuvata ponien tarhausta. 

Mua on alkanu huolestuttamaan mun kamera, okei eihän se ole ollut käytössä kuin 3,5 vuotta, mutta ruutuja on sillä otettu kuitenkin aivan hirveästi. Kevättalvella laskin ja luku oli reilusti 50 000 paremmalla puolella. Uskoisin luvun lähestyvän vakaasti 100 000, joten pelkään koska kamera sanoo itsensä irti. Muutamista alla olevista kuvista huomaa tarkennuksen seikkailevan tai olevan muutan vaan epätarkka, varsinkin kauempaa otetuissa kuvissa. Pölyä tosin löytyy niin objektiivistä kuin rungostakin, toivotaan että se on ainoa ongelma. 

Nyt kuitenkin nauttikaa kuvista!